GADAA SITE

“Let us guide you home.”

Health

DHUKKUBA ONNEE ( Heart Disease )

DHUKKUBA ONNEE FI WAL’AANSA ISAA ( HEART DISEASE)

Dhukkubni onnee, ( myocardial infarction – jedhamuunis kan beekamudha). Dhukkubni onnee kan uumamu dhangala’aan dhiigni gara onneetti akka malee hir’achuu ykn cufamuudha. Cufamuun kun yeroo baayyee sababa cooma, kolestroolii fi wantoota biroo ujummoolee onnee keessatti walitti qabamuu irraa kan ka’edha.

Sababni baay’inaan mul’atu, kuufamni cooma ‘plague’ jedhamu ujummoo dhiigaa onnee keessatti walitti qabamuu isaati, kunis dhiiga gara onneetti kan dhiyeessudha. Yeroo ‘plague’ ciccitu, dhiigni akka dhangala’u gochuu fi ujummoo dhiigaa cufuu danda’a, kunis dhukkuba onneetti nama geessuu danda’a.

Onneen qaama barbaachisaa dhiiga oksijiiniin badhaadhe gara qaama hafeetti geessudha. Sirnaan hojjechuuf dhiyeessii oksijiinii fi soorata yeroo hunda barbaada. Dhiiga kana maashaa onneef dhiyeessuuf itti gaafatamummaa kan qaban arteroonni koronaavaayiras. Ujummoon dhiigaa kana keessaa tokko ykn isaa ol yeroo cufamu dhukkuba onneetti nama geessuu danda’a.

MALLATTOOWWAN DHUKKUBA ONNEE :

  1. Dhukkubbii qomaa ykn laphee akkasumas miira namaatti hin tolle: Yeroo baay’ee laphee keessaa dhidhiita’uu, dhiibbaa ykn dhiphachuu jedhamee ibsama. Akkasumas akka nyaata bullaa’uu dhabuu ykn garaa gubachuutti itti dhaga’amuu danda’a.
  2. Dhukkubbii ykn miira gaarii dhabuu naannoo biroo: Kunis harka, qoonqoo, mangaagaa, dugda, ykn garaacha dabalatee ta’uu danda’a.
  3. Hafuura kutuu: Hafuura baafachuu dadhabuu ykn hafuura baafachuun rakkachuu.
  4. Mataa namaa salphisuu: Mataa namaa garagalchuu ykn of wallaaluu.
  5. Garaa kaasaa: Garaatti dhukkubsachuu.
  6. Dafqi qorraa: Dafqi akka tasaa, qorraa mudachuu.

Namoonni hundi mallattoo walfakkaataa akka hin mudanne, tokko tokkos tasumaa mallattoo tokkollee qabaachuu dhiisuu danda’u, keessumaa gareewwan murtaa’an kan akka dubartootaa ykn ga’eessota dullooman keessatti.

WANTOOTA DHUKKUBA ONNEEF SABABA TA’AAN:

Wantoonni hedduun carraa dhukkuba onnee qabaachuu dabaluu danda’u, isaanis:

  1. Umurii: Dhibeen umurii wajjin dabalaa deema, keessumaa dhiirota 45 ol fi dubartoota 55 ol ta’aniif.
  2. Saala: Akka waliigalaatti dhiironni- dubartoota laguu dhaabuu duraa caalaa balaa guddaadhaaf saaxilamu. Haa ta’u malee, kan dubartootaa erga laguu dhaabatee booda ni dabala.
  3. Seenaa maatii: Fira dhiyoo (warra ykn obboleessa) seenaa dhukkuba onnee qabu qabaachuu.
  4. Tamboo xuuxuu: Tamboo xuuxuun ujummoo dhiigaa miidhuu fi carraa walitti qabamuu ‘plaque’ ni dabala.
  5. Dhiibbaa dhiigaa: Dhiibbaan dhiigaa to’annaa ala ta’e onnee dhiphisuu fi carraa dhukkuba onnee dabaluu danda’a.
  6. Kolestroolii olka’aa: Kolestrooliin LDL (bad) baay’achuun ‘plaque’ uumamuuf gumaachuu danda’a.
  7. Furdinni qaamaa: Furdinni garmalee ykn furdina garmalee qabaachuun onnee irratti dhiibbaa dabalataa fida.
  8. Dhukkuba sukkaaraa: Dhukkuba sukkaaraa qabaachuun carraa dhukkuba onneetiin qabamuu ni dabala.
  9. Jireenya taa’umsaa: Sochii qaamaa gochuu dhabuun sababoota balaa adda addaatiif gumaachuu danda’a.
  10. Dhiphina garmalee: Dhiphinni yeroo dheeraa carraa dhukkuba onnee dabaluu danda’a.

WAL’AANSA:

Yeroo namni tokko dhukkuba onnee isa mudatu hatattamaan yaala fayyaa kennuu murteessaadha. Filannoon wal’aansaa kanneen armaan gadii of keessatti qabachuu danda’a:

  1. Qorichoota: Qorichoota thrombolytics ykn clot-busting drugs kan dhiiga dhangala’u bulbulan, qoricha antiplatelet kan daran akka hin dhangalaane ittisuuf, fi qoricha dhukkubbii hir’isuuf, onnee tasgabbeessuuf, fi haalawwan biroo to’achuuf gargaaran.
  2. Hojimaata: Angioplasty fi stent gochuun arteriiwwan cufaman banuuf, baqaqsanii hodhuu bira darbuun karaa haaraa dhangala’aa dhiigaa uumuuf, ykn hammaafi bakka cufamuu isaa irratti hundaa’uun gidduu seenuun biroo.

AKKAMIIN ITTISUU DANDEENYAA:

Jireenya onnee fayya qabeessa ta’e fudhachuun carraa dhukkuba onnee haalaan hir’isuu danda’a. Kunis kanneen armaan gadii dabalata:

  1. Sochii qaamaa yeroo hunda gochuu: Torbanitti yoo xiqqaate daqiiqaa 150f sochii qaamaa ‘erobic’ cimina giddu galeessaa qabu irratti bobba’uu.
  2. Nyaata fayya qabeessa: Nyaata madaalawaa fuduraalee, kuduraalee, midhaan guutuu, pirootiinii fayyadamuu.
  3. Nyaata dhadhaa fi kan isa fakkaatan qabu xiqqeessuu
  4. Tamboo xuuxuu dhiisuu: Tamboo xuuxuu irraa of qusachuu fi yoo barbaachise dhiisuuf deeggarsa barbaaduu.
  5. Haala to’achuu: Dhiibbaa dhiigaa, kolestroolii olka’aa, fi dhukkuba sukkaaraa qoricha, jijjiirama akkaataa jireenyaa, fi yeroo hunda sakatta’amuun to’achuu.
  6. Ulfaatina qaamaa fayya qabeessa ta’e eeguu: Soorataa fi sochii qaamaa walitti makuun ulfaatina qaamaa fayya qabeessa ta’e argachuu fi eeguu.
  7. Dhiphina to’achuu: Tooftaalee dhiphina to’achuu kan akka shaakala boqonnaa, xiinxaluu, ykn gorsa fudhachuu.

Gorsa dhuunfaa ittisaa irratti ogeessa eegumsa fayyaa mariisisuun akkasumas yaaddoo ykn mallattoolee fayyaa onnee wajjin walqabatan kamiyyuu irratti mari’achuun barbaachisaadha.

Gadaasite.com Gadaasite.com Gadaasite.com Gadaasite.com

One thought on “DHUKKUBA ONNEE ( Heart Disease )

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *